Helmihaukun Wilma

beaglenarttu
Helmihaukun Wilma
"Muusa"

FIN19527/05
27.02.2005 - 08.11.2005

kasv. Lohiniva Tommi, Ylitornio
om. Juvonen Hannu, Ylämylly

Tiedot KoiraNetissä

Sukutaulu

   Wingerligårdens Willy    S KVA S MVA
   Svenne
   S KVA S MVA
   Harbovallens Jacken
   S KVA S MVA
   Passkyttens Wilma
   S KVA
   Birketuns Ronja
   S KVA
   Sörforsens Sammie
   FIN & S KVA S MVA
   Joppirajan Lili
   FIN KVA
   Helmihaukun Helmi
   Iiro    FIN KVA FIN MVA
   Kiilan Peetu
   Iinu
   FIN KVA
   Hirvimetsän Sepi
   Jiihoon Rölli
   Piku

Kuvia



Muusa pähkinänkuoressa

Muusa tuli meille niinkin kaukaa kuin Ylitorniosta keväällä 2005. Meille oli varattuna kolmas narttupentu yhdistelmästä, joka vaikutti kaikin puolin hyvältä. Pentueeseen syntyi kolme narttua ja kaksi urosta. Muusan veli Puppe muutti myös Ylämyllylle ja sisarukset tuotiin kotiin samalla reissulla.

Muusa oli erittäin mahtava ja persoonallinen koira. Se oli rohkea ja ystävällinen kaikkia kohtaan. Muusalla oli erikoinen tapa luikerrella maata pitkin vieraiden ihmisten ja koirien luo. Vaikka se lähestyikin kaikkia alistuvasti, ei se silti pelännyt tai aristanut ketään. Muusa oli aina iloinen hännänheiluttaja. Muusa oli myös monin tavoin epäbeaglemäinen. Se saattoi viettää tuntikausia ruokansa äärellä kaikessa rauhassa. Pureskeli yhden raksun kerrallaan ja touhusi kaikkea muuta välissä. Muusaa luultiin yleensä lenkeillä ajokoiran pennuksi kevyen rakenteensa vuoksi. Nopeutta neidillä kyllä piisasi, sillä Kössi-ressulla ei ollut toivoakaan pysyä perässä kun Muusa innostui juoksemaan.

Muusalla ei valitettavasti ollut onni matkassa. Muusa jouduttiin lopettamaan tapaturman seurauksena vain kahdeksan kuukauden ikäisenä.